Avainsana-arkisto: Rapola

Kauneus asuu yksityiskohdissa, osa 1

Joskus ei näe metsää puilta. Yksityiskohtien kanssa se on usein toisin päin – ei hoksaa yksityiskohtia kokonaisuuteen keskittyessään. Mutta kokonaisuuksien kauneus asuu juuri yksityiskohdissa. Hyppää mukaan yksityiskohtien ihailuun muutaman blogitekstin ajaksi.

Aatteleppa, että joku on Kotkan Langinkosken keisarillisen kalamajan kaiteen pienat sorvannut ja sahannut. Huolella piena kerrallaan. Yläosassa vielä tuommoinen siksak. Eipä löydy uudemmista taloista, joissa arvostetaan 90 asteen kulmia ja tasaisia pintoja. Pitää ihan pysähtyä miettimään kuinka paljon aikaa on kulunut pelkän kaiteen tekoon. Saati koko rakennuksen.

Langinkoski Kuva Henrik Jansson Metsähallitus

Langinkosken keisarillisen kalamajan terassi ja koko kalamaja on rakennustaiteen helmi. Kuva Henrik Jansson / Metsähallitus

Ja sitten meidän hoitamat rauniolinnat Kajaanissa, Kaarinan Kuusistossa ja Raaseporissa. Ensin etsitään sopivaa kiveä, lohkotaan se ja tuodaan rakennuspaikalle. Kuinkahan monta miljoona kiveä on Raaseporin rauniolinnassa, onkohan kukaan arvioinut? Joku on jokaisen ison ja pienen kiven muurannut just oikealle paikalle. Katoppa vaikka ikkunoiden kaaria. Jos olisi ollut huonompia ammattimiehiä linnaa rakentamassa, niin mitähän siitä olisi jäljellä?

Raasepori Kimmo Mustonen Vastavalo

Raaseporin linna kaikessa komeudessaan. Kuva Kimmo Mustonen / Vastavalo

Loviisan Svartholman merilinnoituksen muurin äärelle pitää ihan pysähtyä. Niin on kivet aseteltu toisiansa myötäilemään. Pienillä on tilkitty isompien rakoja. Tekijöillä on täytynyt kyllä olla hyvä kolmiulotteisuuden hahmotuskyky. Ei onnistuisi minulta. Hermo olisi mennyt moneen kertaan. Ei voi kun ihailla.

Svartholma AvB10

Loviisan Svartholman merilinnoituksen muuria. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Entäpä Rapolan linnavuoren kupeen kuppikiveen satoja vuosia sitten hakatut uhrauskolot. Onkohan sama ihminen tehnyt ne kaikki vai onko useammalla tässä oma kuppinsa? Laittoiko jokainen uhrinsa omaan kuppiinsa vai oliko sillä väliä? Mitähän ne miettivät tässä kun laskivat viljanjyviä uhriksi? Ehkä kesän viljasatoa, ehkä joku koitti uhraamalla saada rakkauselämää kukoistukseen. Vai oliko kupeilla jokin muu tarkoitus kuin uhraaminen?

Rapola AvB14

Kuppikivi Valkeakosken Rapolassa. Saakohan nallekarkit uhraamalla onnea elämään? Ehkä kannattaa kuitenkin vain syödä ne. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Ei kannata kävellä yksityiskohtien ohi.

Kirjoittaja Pirjo Rautiainen on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.

Että nämä kumpareetko muka linnavuoria?

Se hieno mäkialue ihan Porvoon keskustan kupeessa

Että ihan linnavuori, enpä olisi tajunnut! No nyt kun sanot, niin miksei. Onhan se aika hieno juttu, että kaunis puisto ja lenkkeilyalue aivan Porvoon keskustan kupeessa on ollut linna. Ja vielä melkoisen vanha linna – jopa 1200-luvulta.

Porvoon Iso Linnamäkeä / Aino von Boehm

Iso Linnamäen rauhaan kannattaa suunnata vaikkapa vilkkaan kaupunkipäivän jälkeen. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Tarina kertoo, että Porvoon Iso Linnamäen olisi rakentanut merirosvo nimeltään Borg. Hän ja merirosvot Sibbe ja Helsing olisivat saapuneet laivoineen Uudenmaan rannikolle, minne rakensivat linnoja maasta ja kivestä. Sibbe olisi rantautunut Sipooseen ja Helsing, yllätys yllätys, Helsingin pitäjään. Oikeasti ei olla ihan varmoja olivatko Iso Linnamäen rakentajat tanskalaisia vai ruotsalaisia, mutta liekö sillä suurta väliä. Hieno paikka joka tapauksessa.

Kun Porvoossa käyt, niin suosittelen tekemään rauhoittavan piipahduksen Iso Linnamäelle. On mahtavat maisemat.

Maisema Iso Linnamäeltä Porvoon keskustaan / Aino von Boehm

Iso Linnamäeltä on hieno maisema Porvoon keskustaan. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus.

Melkein Olavinlinnan korvike

Savossa ei ollut rautakaudella helppoa, piti pelätä niin lännen ruotsalaisia, suomalaisia ja hämäläisiä eivätkä idän karjalaiset ja venäläisetkään ystäviltä tuntuneet.

Onneksi Sulkavalla Enoveden Linnavirtaan pisti Pisamalahden jyrkkäseinäinen niemi, jonne voitiin tarpeen tullen paeta vihollista. Linnavuoren loivemmille sivuille kasattiin vielä komeat kivivallit ja sen päälle vielä puista aitaa estämään vihollisen hyökkäystä. Vallin sisäpuolelle kerättiin nyrkinkokoisia kiviä varastoon, joilla voitaisiin losauttaa linnavuorelle pyrkijää.

Maisema Pisamalahdelta / Aino von Boehm

Komeat ovat maisemat Pisamalahdenkin linnavuorelta. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus.

Kruunu kuulemma mietti aikoinaan oikean linnan rakentamista Sulkavan Linnavuorelle, mutta päättikin rakentaa sen nykyisen Savonlinnan edustalle.

Kannattaa käydä tutustumassa. Saa samalla päivän liikunta-annoksenkin kun kiipeää rinnettä ylös.

Suomen suurin muinaislinna

Hämeessä ajateltiin vielä isommin – siitä todistuksena Rapolan ainakin rautakaudelta keskiajalle asuttu muinaisjäännösalue Valkeakoskella. On muinaislinnaa, muinaispeltoja, kuppikiviä, kalmistoja, asuinpaikkoja, heittokivikasoja. Aatteleppa että muinaislinnan paaluvarustuskin oli aikoinaan yli kilometrin pituinen. Rapola onkin koko Suomen suurin muinaislinna.

Rapolan vallia / Valkeakosken matkailu

Rapolan vallia. Kuva Valkeakosken Matkailu Oy.

Hämäläiset eivät olleet silloinkaan kovin myötäsukaisia. Paavi lätkäisi kirkonkirouksen 1300-luvulla Rapolan ja viereisen Voipaalan kylissä asuneelle kolmikolle – Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum ja Oli Nevari de Rapalum eivät suostuneet maksamaan veroja. Cuningas-nimi siivitti myöhemmin tarinoita Rapolan kuninkaasta, mutta se taisi kuitenkin olla pelkkä etunimi.

Kuppikivi / Valkeakosken Matkailu Oy

Kuppikivi Rapolassa. Kuva Valkeakosken Matkailu Oy.

Rapola on kyllä hieno retkikohde historian, maiseman ja mahtavan luonnon takia. Kannattaa pistäytyä samalla vieressä Voipaalan taidekeskuksessakin.

Kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.