Kirjoittajan arkistot: ronkainenjp

Perinnebiotooppien laiduntajat

Kun kulkee kesän erilaisilla perinnebiotoopeilla, kannattaa varautua siihen, että seuraksi saa taatusti uteliaita eläimiä. Kuluneen kesän aikana tuttavuutta tehtiin perinnebiotooppien kasvillisuuden lisäksi erilaisiin laiduntajiin. Työn lomassa eläinten puuhia oli hauska seurata. Vapaasti isoilla laidunalueillaan liikkuvat eläimet tekevät arvokasta kesätyötä perinnebiotooppien hoitamiseksi.

Laiduntajista uteliaimmiksi osoittautuivat Nuuksion islanninhevoset. Parin päivän hääriminen samassa laidunaitauksessa issikoiden kanssa tarjoisi niille mitä ilmeisimmin mieluisaa virikettä. Kasviruutujen äärellä kyykistely mahtoi näyttää hevosista kummalta – niin kummalta, että piti tulla useasti tarkistamaan mitä sieltä oikein löytyy. No, heinien määritys tietysti nopeutuu, jos kädessä oleva kasvinäyte katoaa hepan suuhun.

Hyvin nopeasti tuli todettua sekin, että eväiden syönti hevosaitauksessa ei onnistu. Eväspussin rapina ja leiväntuoksu houkutteli lauman hevosia ympärille välittömästi. Oli mielenkiintoista yrittää syödä leipää, jota toisesta päästä yritti hamuta viisi turpaa.

Kasviruudun äärellä Nuuksiossa. Kuva: Päivi Leikas

Kasviruudun äärellä Nuuksiossa. Kuva: Päivi Leikas

Osa lehmistä osoittautui myös melko kiinnostuneiksi laitumella mittoineen ja muine tarvikkeineen häärivistä kasvikartoittajista. Lehmistä uteliaimpia lienevät yleisesti ottaen hiehot. Esimerkiksi Sipoonkorven laitumella kiven päälle suojaan nosteut reput olivat ylivoimaisen kiinnostavia ja jännittäviä kapineita: niitä käytiin nuuhkimassa ja vähän haukkaamassakin.

Nuuhkis, mitäs sieltä kiven päältä löytyy? Sipoonkorvessa. Kuva: Hanna Hakamäki

Nuuhkis, mitäs sieltä kiven päältä löytyy? Sipoonkorvessa. Kuva: Hanna Hakamäki

Långvassfjärdenin herefordit olivat puolestaan melko rauhaisaa sakkia. Lauma koostui emolehmistä, vasikoista ja sonnista. Ne eivät juuri korvaansa lotkauttaneet laitumellaan liikkuvista ihmisistä. Toki nekin kuitenkin seurailivat puuhailuamme etäämmältä.

kuva3.

Merenrantaniityllä Kirkkonummen Långvassfjärdenillä. Kuva: Hanna Hakamäki

Lampaat eivät osoittaneet kovin suurta kiinnostusta tarvikkeisiin tai eväisiin, mutta kyllä niillekin seura ja rapsutukset kelpasivat. Varsin vaikuttava näky oli Dåvitsin noin 300-päinen lammaslauma, kun se vaelsi laidunalueellaan.

Lampaat tulivat tervehtimään Kirkkonummen Dåvitsissa. Kuva: Hanna Hakamäki

Lampaat tulivat tervehtimään Kirkkonummen Dåvitsissa. Kuva: Hanna Hakamäki

Kaikki ”laiduntajat” eivät ole kotieläimiä. Perinnebiotoopeilla viihtyvät hyvin myös monet luonnonvaraiset eläimet. Metsäisillä laidunalueilla kuljeskelevat esimerkiksi hirvet, kauriit, metsäjänikset ja rusakot, merenrantaniityillä puolestaan saattaa tavata vaikkapa hanhia tai joutsenia.

Useimmiten luonnonvaraisten eläinten laidunnusjäljet perinnebiotoopeilla ovat melko vähäisiä, mutta kuitenkin havaittavia. Kauriiden jäljiltä näkee usein sieltä täältä haukattuja kasveja ja makuupaikkoja heinikossa. Makuujäljistä päätellen kauriit viihtyvät myös yllättävänkin korkeissa ja tiheissä ruovikoissa.

Valkohäntäkauris esitteli komeita sarviaan Tammisaaressa. Kuva: Hanna Hakamäki

Valkohäntäkauris esitteli komeita sarviaan Tammisaaressa. Kuva: Hanna Hakamäki

Mediaväki kääri hihat – Impact Day Vallisaaressa

Mitä tapahtuu, kun mediayrityksen väki lähtee talkoisiin suljetulle sotilassaarelle? SBS Discovery Median väki seilasi kesäkuun puolivälissä Vallisaareen ja laittoi haravat heilumaan hyvän asian puolesta. Tässä päivän tunnelmat ohjelmatiedottaja Jenni Kokkosen sanoin ja kuvin.

Kohtaan työkaverit keskiviikkoaamuna 18. kesäkuuta toimiston hämyn sijaan Kauppatorin satamassa. Vastassa odottaa reilun 20 hengen kumisaappaisiin ja ulkoiluvaatteisiin sonnustautunut iloinen joukko. Olemme onnistuneet nappaamaan paikat päivän aktiviteeteista nopeiten täyttyneessä kohteessa ”salaperäisellä suljetulla saarella”. Astelemme tilausveneeseen, ja matka kohti Vallisaarta alkaa.

Vallisaari 1 Vallisaari 2

Vallisaari kohottautuu aallokon keskeltä vehreänä keitaana, ja vaikutelma voimistuu rantautuessa. Ilma on sateen jäljiltä raikas, ja joka puolelta rönsyilee esiin vihreää. Lähdemme talsimaan peräkanaa kinttupolkua pitkin ympäristöön tutustumisen merkeissä.

Ymmärrän nopeasti, mikä tekee Vallisaaresta ainutlaatuisen kohteen. Alueen luonto on yhä suhteellisen koskematon, ja irtautuminen kaupungin hälystä on totaalinen. Erityisesti näkymä Aleksanterin patterin huipulta muistuttaa, miten kauniin luonnon ympäröimänä meillä on etuoikeus Suomessa asua. Jylhä saaristomaisema jatkuu silmänkantamattomiin. Raivaamme tiemme olkapäille ulottuvien kukkapuskien halki, tutkimme historiallisia linnoituksia ja räpsimme kilvan valokuvia.

Käärmeiden, punkkien ja muiden vähemmän miellyttävien luontokappaleiden läsnäolo käy hetkittäin mielessä, mutta onneksemme vastaan ei tule hyttysiä kummempaa.

Vallisaari 3 Vallisaari 4

Kierroksen jälkeen tankkaamme tuhdin lounaan venesatamassa, minkä jälkeen alkaa varsinainen työn osuus. Taivas repeää kesäsateeseen ryhtyessämme raivaamaan kaadon jäljiltä niityllä lojuvia puunrunkoja ja oksia kasoihin. Säätilaan on päätetty suhtautua asenteella, ja raivaustyö hoituu porukalla rivakasti. On hauska seurata työkavereiden huhkimista kaukana siististä sisätyöstä!

Urakan päätteeksi pisarat väistyvät auringon tieltä ja sadetakit vaihtuvat t-paitoihin. Siirrymme kivenheiton päähän haravoimaan ja niittämään yhtä saaren arvokkaista niityistä. Niitettävän alueen pinta-ala vaikuttaa ensivilkaisulta toivottoman isolta, mutta puolitoista tuntia kuluu siivellä haravaa heiluttaessa, ja työ saadaan kuin saadaankin kunnialla päätökseen. Päivä on hujauksessa ohi, ja on aika siirtyä takaisin satamaan kotiinkuljetusta varten.

Tämän vuoden Impact Day oli viime vuoden tavoin hieno kokemus, joka muistutti konkreettisesti, miten pienellä panoksella voi vaikuttaa isossa mittakaavassa. Seuraavana aamuna toimistotuoliin rojahtaessa kropassa tuntui, että jotain on tullut tehtyä! Arvostamme suuresti, että saimme mahdollisuuden tutustua Vallisaareen ennen sen suurelle yleisölle aukeamista. Moni meistä palaa varmasti kohteeseen myöhemminkin.

Teksti ja kuvat:

Jenni Kokkonen
Ohjelmatiedottaja
SBS Discovery Television

Discovery Communicationsin vuosittainen hyväntekeväisyyspäivä Impact Day on koonnut vuodesta 2010 mediayrityksen työntekijät ympäri maailmaa osallistumaan paikallisten yhteisöjen toimintaan yhden päivän ajaksi. Suomen SBS Discovery Media kantoi kortensa kekoon viime kesänä ensimmäistä kertaa, ja tänä vuonna SBS:n väki lähti mukaan hyväntekeväisyystöihin entistä suuremmalla innolla.