Että nämä kumpareetko muka linnavuoria?

Se hieno mäkialue ihan Porvoon keskustan kupeessa

Että ihan linnavuori, enpä olisi tajunnut! No nyt kun sanot, niin miksei. Onhan se aika hieno juttu, että kaunis puisto ja lenkkeilyalue aivan Porvoon keskustan kupeessa on ollut linna. Ja vielä melkoisen vanha linna – jopa 1200-luvulta.

Porvoon Iso Linnamäkeä / Aino von Boehm

Iso Linnamäen rauhaan kannattaa suunnata vaikkapa vilkkaan kaupunkipäivän jälkeen. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Tarina kertoo, että Porvoon Iso Linnamäen olisi rakentanut merirosvo nimeltään Borg. Hän ja merirosvot Sibbe ja Helsing olisivat saapuneet laivoineen Uudenmaan rannikolle, minne rakensivat linnoja maasta ja kivestä. Sibbe olisi rantautunut Sipooseen ja Helsing, yllätys yllätys, Helsingin pitäjään. Oikeasti ei olla ihan varmoja olivatko Iso Linnamäen rakentajat tanskalaisia vai ruotsalaisia, mutta liekö sillä suurta väliä. Hieno paikka joka tapauksessa.

Kun Porvoossa käyt, niin suosittelen tekemään rauhoittavan piipahduksen Iso Linnamäelle. On mahtavat maisemat.

Maisema Iso Linnamäeltä Porvoon keskustaan / Aino von Boehm

Iso Linnamäeltä on hieno maisema Porvoon keskustaan. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus.

Melkein Olavinlinnan korvike

Savossa ei ollut rautakaudella helppoa, piti pelätä niin lännen ruotsalaisia, suomalaisia ja hämäläisiä eivätkä idän karjalaiset ja venäläisetkään ystäviltä tuntuneet.

Onneksi Sulkavalla Enoveden Linnavirtaan pisti Pisamalahden jyrkkäseinäinen niemi, jonne voitiin tarpeen tullen paeta vihollista. Linnavuoren loivemmille sivuille kasattiin vielä komeat kivivallit ja sen päälle vielä puista aitaa estämään vihollisen hyökkäystä. Vallin sisäpuolelle kerättiin nyrkinkokoisia kiviä varastoon, joilla voitaisiin losauttaa linnavuorelle pyrkijää.

Maisema Pisamalahdelta / Aino von Boehm

Komeat ovat maisemat Pisamalahdenkin linnavuorelta. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus.

Kruunu kuulemma mietti aikoinaan oikean linnan rakentamista Sulkavan Linnavuorelle, mutta päättikin rakentaa sen nykyisen Savonlinnan edustalle.

Kannattaa käydä tutustumassa. Saa samalla päivän liikunta-annoksenkin kun kiipeää rinnettä ylös.

Suomen suurin muinaislinna

Hämeessä ajateltiin vielä isommin – siitä todistuksena Rapolan ainakin rautakaudelta keskiajalle asuttu muinaisjäännösalue Valkeakoskella. On muinaislinnaa, muinaispeltoja, kuppikiviä, kalmistoja, asuinpaikkoja, heittokivikasoja. Aatteleppa että muinaislinnan paaluvarustuskin oli aikoinaan yli kilometrin pituinen. Rapola onkin koko Suomen suurin muinaislinna.

Rapolan vallia / Valkeakosken matkailu

Rapolan vallia. Kuva Valkeakosken Matkailu Oy.

Hämäläiset eivät olleet silloinkaan kovin myötäsukaisia. Paavi lätkäisi kirkonkirouksen 1300-luvulla Rapolan ja viereisen Voipaalan kylissä asuneelle kolmikolle – Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum ja Oli Nevari de Rapalum eivät suostuneet maksamaan veroja. Cuningas-nimi siivitti myöhemmin tarinoita Rapolan kuninkaasta, mutta se taisi kuitenkin olla pelkkä etunimi.

Kuppikivi / Valkeakosken Matkailu Oy

Kuppikivi Rapolassa. Kuva Valkeakosken Matkailu Oy.

Rapola on kyllä hieno retkikohde historian, maiseman ja mahtavan luonnon takia. Kannattaa pistäytyä samalla vieressä Voipaalan taidekeskuksessakin.

Kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Että nämä kumpareetko muka linnavuoria?

  1. torvelot

    kakkapuhetta, soellä mitn linnaa ole ikinä ollut, te tasamaan tallaajat vaan haluatte uskoa niin

    Vastaa

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s