Arkistot kuukauden mukaan: Touko 2015

Keskiaikainen sisävessa ja Hessel Cassel

Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon siirtyi reilu vuosi sitten komea kolmikko rauniolinnoja – Kajaani, Raasepori ja Kuusisto. Niiden lisäksi siirtyi paljon muitakin historiakohteita, mutta niistä tässä blogissa myöhemmin.

Eihän piispa nyt ulkohyyssikässä!

Ei tarvinnut piispan kykkiä muurin yli keskiaikaisessa Kaarinan Kuusiston piispanlinnassa, sillä hänelle tehtiin todennäköisesti Suomen ensimmäinen sisävessa eli privetti. Uutuus Suomessa oli myös linnan punainen tiilikatto. Loistokas oli linna muutenkin – ulkoseinät hohtivat valkoiseksi rapattuina, kappelissa oli taidokkaita maalauksia ja pyhimysten kuvilla koristetut lasi-ikkunat. Piispaa ei myöskään palellut, siitä pitivät huolen uudenlaiset kaakeliuunit.

Kuusiston piispanlinna Kaarinassa. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Kuusiston piispanlinna Kaarinassa. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

No kaikki loppuu aikanaan – Kustaa Vaasa tykkäsi huonoa piispojen vallasta ja määräsi Kuusiston linnan purettavaksi, mutta onneksi sitä ei hävitetty kokonaan. Nyt voi kuitenkin arvailla mitkä Turun linnan ja Piikkiön kirkon kivistä ovat Kuusiston linnan muureista peräisin, ja käytettiinpä kiviä Ahvenanmaan Kastelholman linnan paikkaukseenkin vielä 1800-luvulla.

Eipä tänäkään päivänä tarvitse kurjuudesta Kuusistossa käydessään kärsiä – piispalliset maisemat avautuvat kauniina ympärillä ja suun saa makeaksi Kuusiston taidekartanon kesäkahvilassa.

Kajaanin linnasta aina läpi tai yli

Miten Ulrika, Gloria ja Victoria liittyvät Kajaanin linnaan? Olivatko linnanneitoja? No eivät olleet, vaan Kajaanin linnan pönäkät tykkipatterit nimettiin hienosti. Oli siellä pompöösit Hessel Cassel, Carolus, Clerck ja Armfeltkin.

Kajaanin linna. Kuva Jyri Kokkonen / Metsähallitus

Kajaanin linna. Kuva Jyri Kokkonen / Metsähallitus

Nykyäänhän linnan yli voi pyyhkäistä muutamassa sekunnissa autolla, mutta oli siellä tie jo aikaisemminkin. Paikka oli nääs hyvä Oulujoen ylityskohta, ja jo 1600-luvulla tie kulki linnan ja porttien läpi. Eli ei mitään uutta auringon alla.

Kannattaa siinä linnalla kumminkin pysähtyäkin, on se sen verran hieno.

Raasepori

William Shakespearenkin käyttämä kuuluisa sanonta don’t shoot the messanger – älä ammu viestintuojaa ei ihan käynyt toteen Raaseporin linnassa.

Raaseporin linna. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Raaseporin linna. Kuva Aino von Boehm / Metsähallitus

Kuningas Kristian II Tyranni (osuva lisänimi muuten) lähetti 1520 piispa Hemming Gaddin viemään sinetöidyn käskykirjeen Raaseporin uudelle päällikölle. Ikävä juttu piispa Gaddille, että kirjeessä oli päällikölle ohje tappaa linnan entinen päällikkö ja siinä ohessa myös Gadd. Tarinan mukaan linnan lähellä joessa on kari – Gaddin kivi, joka on alkujaan piispan veteen vierinyt pää.

Linnanneito Raaseporin linnassa. Kuva Henrik Jansson / Metsähallitus

Linnanneito Raaseporin linnassa. Kuva Henrik Jansson / Metsähallitus

Gaddin kiveä voi tähystellä Raaseporissa vieraillessa. Linnassahan voi osallistua vaikkapa historialliseen elämyspäivään tai viihtyä musiikkifestivaaleilla ja kesäteatterissa tai käydä kahvilla Linnavoudin tuvassa.

Kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.

Mitähän monttuja ne nämäkin on? Nyt ei tarvitse enää ihmetellä

Miltä kuulostaisi vaelluksella mukana oleva henkilökohtainen opas, joka kertoisi sinulle alueen historiasta ja opastaisi ystävällisesti seuraavalle levähdyspaikalle?

No nyt sellainen on tarjolla, jos olet menossa Urho Kekkosen kansallispuistoon. Tämä vaelluskaveri on ihan halpa, suorastaan ilmainen, vie vain vähän tilaa, ja jos siihen kyllästyy (mitä ei toki tapahdu), niin se mahtuu hyvin taskuun levähtämään.

Uudenkarhean MobiRanger-mobiilioppaan voit ladata älylaitteeseesi ilmaiseksi oman laitteesi sovelluskaupasta. Helppokäyttöinen opas johdattaa sinut kansallispuiston kiinnostavimmille historianähtävyyksille ja kertoo niistä tekstein, äänitarinoin, kuvin ja videoinkin. Nyt ei tarvitse enää miettiä mitä varten retkeilyreitin varteen on kaivettu monttuja – opas kertoo sen sinulle.

Aurinkosymboli johdattaa Urho Kekkosen kansallispuiston historiakohteille. Kuva Riina Tervo / Metsähallitus

Aurinkosymboli johdattaa Urho Kekkosen kansallispuiston historiakohteille. Kuva Riina Tervo / Metsähallitus

Urho Kekkosen kansallispuisto täynnä historiaa

Kansallispuiston menneisyys on mahdottoman rikas. Siellä on eletty tuhansien vuosien ajan kivikaudelta lähtien. Vanhimpien asujien henkilöllisyys ei ole tiedossa, mutta lähihistoria on täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia persoonia.

MobiRangeriin onkin käsin poimittu mielenkiintoisimmat kansallispuiston historiakohteet esiteltäviksi. Se vie kolttakentille ja esittelee esihistoriallisia asuinpaikkoja.

MobiRanger vie sinut Raja-Jooseppiinkin ja kertoo sen asukkaista. Kuva Pirjo Rautiainen / Metsähallitus

MobiRanger vie sinut Raja-Jooseppiinkin ja kertoo sen asukkaista. Kuva Pirjo Rautiainen / Metsähallitus

Historianähtävyyden tiedot aktivoituvat MobiRangerissa muutama kymmenen metriä ennen kohteelle saapumista. Tarjolla on napakoita faktoja ja laveampia tarinoita menneistä legendoista.

Kartallakin se pitää

MobiRanger myös pitää kulkijan kartalla ja opastaa reitille, tuville ja taukopaikoille. Kansallispuiston karttoja ja sisältöjä voi selailla MobiRangerissa verkkoyhteydellä, mutta maastoon kannattaa ladata kartat ja muu sisältö mukaan laitteen muistiin. Puisto on jaettu useammalle karttalehdelle suosituimpien lähtöpaikkojen mukaan helpottamaan aineiston lataamista ja selaamista.

Sisältöihin voi siis tutustua jo etukäteen tulevaa reissua fiilistellen tai jälkeenpäin kotisohvalla reissua muistellen.

MobiRanger on Citynomadi Oy:n kansallispuistoille räätälöimä tuote, joka tuotettiin EU:n ENPI Kolarctic-ohjelman rahoittamassa ABCGheritage Pohjoinen Perintömme -hankkeessa.

Jaa, että mitä monttuja. Enpä kerro. Lataa MobiRanger ja kysy siltä.

P.S. MobiRanger johdattaa myös Pyhä-Luoston kansallispuiston mielenkiintoisimmille geologiakohteille.

Opas lataamiseen ja käyttöön

MobiRanger on helppo ladata ja käyttää. Minäkin osasin (ja silloin osaavat muutkin).

Kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.