Naisia kairassa – Iso-Annista professorin rouvaan

Lapin historiassa ovat vaikuttaneet monet muualta tulleet miehet ja naiset. Edellisessä tekstissä kerrottiin miehistä, nyt tarinoidaan naisista. Seuraavaksi on Lapin paikallisten vuoro.

Vahvaa naisenergiaa kultamailla

Ivalojoen kultaryntäyksen aikaan 1870-luvulla paikalla oli myös valtion virkamiehiä menoa valvomassa. Poliisien päällysmies eli oorningsmanni toi Kultalaan mukaansa palvelijansa Ison-Annin. Anni oli nimensä mukaisesti vankka ja väkevä nainen, kuulemma suuri kuin heinäsuova.

Ivalojokea ilmasta käsin. ©Metsähallitus

Ivalojokea ilmasta käsin. ©Metsähallitus

Joskus saattoivat Anni ja isäntänsä ajautua erimielisyyksiin, ja riidan sattuessa Anni tarttui mieheen niin kutsutulla niska-persus-otteella ja viskasi portailta pihalle. Ei siinä auttanut oorningsmannin päällysmiehisyyskään. Anni lupasi mennä sille miehelle, joka saisi hänet kellistettyä. Sadat yrittivät, mutteivät onnistuneet, vaikka kuinka rynnistivät ja yrittivät retuuttaa naista.

Kumpikohan oli kunnioitetumpi hahmo kultamailla – oorningsmanni vai Anni?

Suomen korkeimman huipun valloittajat

Kaarina Kari ja hänen naisvoimistelijaystävänsä Anna Lehtonen ja Inkeri Arajärvi veivät Suomen korkeimmalle huipulle, Haltille, ensimmäisen vieraskirjan ”vaatimattomassa Fazerilta ostetussa peltirasiassa” 2.8.1933. Kaarina kirjoitti ystäväpiirinsä retkistä kirjan Haltin valloitus. Siinä hän kertoo, että vieraskirja asetettiin selvästi näkyvään, mutta sateilta suojattuun koloon kivien väliin.

Haltilla. Kuva Jari Ylläsjärvi / Metsähallitus

Haltilla. Kuva Jari Ylläsjärvi / Metsähallitus

Matkaan varustauduttiin huolellisesti. Mukana oli uutuus – Sopu-teltta neljälle hengelle ja itse tehdyt untuvamakuupussit. Jalkineiksi valittiin varrelliset hiihtomonot.

Ystävysten jälkeen Haltin vieraskirjoihin ovat kirjoittaneet nimensä kymmenet tuhannet retkeilijät. Heidän matkansa aloitti Käsivarressa turhan kävelyn eli retkeilyn. Sitä ennen alueella liikkui lähinnä poronhoitajia, rajavartijoita ja satunnaisia maanmittareita ja tutkijoita.

Suurmiesten varjossa

Jenny Paulaharju on jäänyt lähes vaille kunniaa, vaikka kulki miehensä Samulin kanssa kenttämatkoilla pohjoisen tiettömillä ja vaikeakulkuisilla seuduilla parinakymmenenä kesänä. Hän tallensi kansanperinnettä myös itsenäisesti. Jenny haastatteli etenkin naisia, ja hänen kirjoituksensa kuvaavatkin useimmiten pohjoisen naisten elämää.

Edellisessä Luonto ja kulttuuri –blogitekstissä kerrottiin kairan mieskulkijoista, mm. geofyysikko Selim Lemströmistä. Mukana kaukana Ivalojoen Kultalassa revontulitutkimuksissa oli mukana myös rouva Lemström, jonka etunimeä ei matkakertomuksessa kuitenkaan paljasteta. Hänestä sanotaan vain: ”Suuri apu oli varsinaisten havaintojen tekemisessä professori Lemströmin rouvasta, joka niihin otti osaa niinkuin muutkin havainnontekijät”

Ivalojokea Kultalan kohdalta. Kuva Erkki Ollila / Metsähallitus

Ivalojokea Kultalan kohdalta. Kuva Erkki Ollila / Metsähallitus

Pirjo Rautiainen on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.

Mainokset

One thought on “Naisia kairassa – Iso-Annista professorin rouvaan

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s