Kaikenlaisia kairan kulkijoita Lapissa

Lapin historiaa ovat ajan saatossa värittäneet monenlaiset muualta tulijat paremman elämän etsijöistä tiedemiehiin. Tässä heistä muutama.

Kummallisia kivikasoja

1908 norjalainen kaivosmies Johan Gustaf Norrmann teki Porkoseen, Kittilän ja Sodankylän rajamaille lähes 500 kaivosvaltausta, joille kaivoslaki edellytti tehtävän puolustustöitä eli louhintaa tai rakentamista. Valtaus piti ruuduttaa ja jokaiseen ruutuun piti rakentaa joko tippi eli malmikivikasa tai louhos.

Tippikasa Porkosessa. Kuva Pirjo Rautiainen

Tippikasa Porkosessa. Kuva Pirjo Rautiainen

Norrmann halusi pitää valtaukset, vaikkei ollut valmis varsinaisen kaivoksen perustamiseen. Hän palkkasi 10-20 paikallista kaivamaan urakkana turhia louhoksia ja rakentamaan tippejä. He kokosivat tipit käsin lähiympäristön kivistä. Tympeää hommaahan raskaiden kivien kasaaminen oli, varsinkin vailla järkevää tarkoitusta. Miehet keksivät kasata osan tipeistä puukehikon varaan. Petos paljastui kehikoiden sortuessa kivipainon alla. Tämän toiminnan seurauksena Porkosessa on kymmeniä kummallisia kivikasoja.

Itse tehtyjä revontulia

Tunnetko Suomen avaruustutkimukselle pohjaa luoneen geofyysikko Selim Lemströmin? 1800-luvun lopulla hän yritti saada aikaan revontulia Ivalojoella Kultalan takaisella tunturilla, ja taisi uskoa siinä onnistuneensakin. Hän vedätytti puhelinlinjan alhaalta Kultalasta ylös tunturiin, ja väitetäänpä että sitä varten hakattu aukko näkyisi rinteessä vieläkin. Olisiko muuten ollut Lapin ensimmäinen puhelin?

Ivalojoen Kultalan päärakennus. Kuva Pasi Nivasalo

Ivalojoen Kultalan päärakennus. Kuva Pasi Nivasalo

Kotlannin äijä

Pallasjärvellä tunturien katveessa asui niin ikään 1800-luvun lopulla Skotlannin eli Kotlannin äijä – Millie MacKay. Upporikas kuului olevan.

Äijä asui ensin Kemijärvellä, mutta päätyi Pallasjärvelle, jossa saavutti kuuluisuutta tempauksillaan. Jo Kemijärvellä ihmeteltiin kun mies rakensi vanhasta kirkkoveneestä laivan, jonka halusi kuljetettavan Pallasjärvelle, ja niin sitä riepotettiin metsien läpi länteen. Ei se sinne asti päässyt, koska vouti kielsi valtion metsien kaatamisen veneen reitiltä.

Kotlannin äijän maisemissa Pallastuntureilla. Kuva Pirjo Rautiainen

Kotlannin äijän maisemissa Pallastuntureilla. Kuva Pirjo Rautiainen

Hän rakennutti Pallasjärven rantaan kirkon, jonka muuraustöihin haettiin savi järven eteläosasta. Lasti upposi järveen, ja Äijä nostatutti saven pohjasta vaikka uuden hakeminen olisi ollut halvempaa. Lähistön naiset ja lapset veistivät hänelle kaarnalaivoja järven laivastoa varten. Miehistönä oli muurahaisia. Kaikenlaista…

Puolikko-Erkki

1800-luvun vaihteessa Muoniossa seikkaili mies nimeltä Ludvig Filip, josta tuli myöhemmin Ranskan kuningas. Hän ihastui Muonion papin vaimon siskoon Beata Caisaan. Tästä sikisi Lappiin kuninkaallista verta, sillä ihastuksesta syntyi poika Erik Walbom. Lapsi sai lisänimen Puolikko-Erkki, koska hänen ensimmäinen makuusijansa oli puinen kalansäilytysastia, puolikko. Kuningas ei koskaan tavannut Erikiä. Myöhemmin Puolikko-Erkki siirtyi asumaan Ruijaan Norjassa.

Lapin naisista tarinaa sitten vähän myöhemmin.

Pirjo Rautiainen on Metsähallituksen Lapin luontopalvelujen tiedottaja.

Mainokset

3 ajatusta artikkelista “Kaikenlaisia kairan kulkijoita Lapissa

  1. Paluuviite: Naisia kairassa – Iso-Annista professorin rouvaan | Luonto ja kulttuuri

    1. pirjorautiainen

      Kiitos! Julkaisemme täällä aina kun meillä on jotain kiinnostavaa kerrottavaa Metsähallituksen luontopalvelujen kulttuuriperintötyöstä. Terveisin Pirjo Rautiainen / Metsähallitus Lapin luontopalvelut

      Vastaa

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s