Dell rantautui Vallisaareen puhtaampien rantojen puolesta

Syyskuun alussa joukko Suomen Dellin yritysvapaaehtoisia omisti kokonaisen päivän luonnonsuojelulle Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välisen kannaksen siivouksen merkeissä. Tässä johtoryhmän assistentti Eija Tammisen kertomus epätavallisesta työpäivästään salatulla saarella.

Tavallista aikaisempi herätys syyskuun arkiaamuna ei harmittanut minua, aamu-unista, katsottuani ulos säleverhojen läpi. Päivästä oli tulossa ilmojen puolesta täydellinen ja puhkuin intoa edessä olevan poikkeuksellisen työpäivän edessä. Onnekseni olin mahtunut mukaan Dellin vapaaehtoisporukkaan, jonka tarkoituksena oli rantautua Helsingin edustalla sijaitsevalle Vallisaarelle rantoja siivoamaan. Tässä vaiheessa en vielä tiennyt urakkamme laajuutta ja rannoilla lojuvan roskan määrää.

Leppoisaksi ulkoiluksi ajattelemani päivä alkoi ihanasti Kauppatorin kahvilassa ja jatkui taksiveneen kyydissä taakse jäävää kaupunkia valokuvaten. Matkalla saimme kuulla tarinaa 15 minuutin laivamatkan päässä häämöttävästä kohteestamme. Vuonna 2016 yleisölle avattavan Vallisaaren hienous alkoi paljastua. Edessä on vielä paljon luonnonhoito- ja kunnostustyötä, mutta kahden vuoden kuluttua käytössä on luonto- ja kulttuuriarvoiltaan merkittävä kohde, josta pääsemme kaikki nauttimaan.

SAM_2474

Kuva: Eija Tamminen

Kävelimme läpi Vallisaaren Kuninkaansaarelle johtavalle Kukinsalmelle asti ja poimimme reitin varrelta mukaan työrukkaset, jätesäkit ja haravat. Maisemat olivat mahtavat ja saaret kauniita – kunhan piti katseen kauempana horisontissa. Lähempi tarkastelu paljasti, että salmelle oli kertynyt melkoinen määrä meren tuomaa tahattomasti tai tahallisesti luontoon hylättyä muoviroskaa. Tajusin, että haravat eivät meitä tässä urakassa helpota. Ranta oli kivikkoinen ja jätteet voimakkaasta merenkäynnistä johtuen tiukasti kivikkoon sotkeutuneina. Roskien kerääminen tulisi olemaan käsipeliä. Edessä olisi usean tunnin rupeama, jossa selkä- ja reisilihaksia koeteltaisiin.

Olen pitänyt muovia materiaalina, joka säilyy luonnossa ikuisesti. Siis sellaisenaan. Muovijätteestä kuitenkin hajoaa pieniä muovihiukkasia, jotka meressä ajelehtiessaan ovat suuri ongelma niin suurille kuin pienillekin eliölajeille. Vanha muovijäte oli paikoitellen niin haperoa, että se kerätessä karkasi takaisin mereen pienen pieninä hiukkasina. Voin vain kuvitella, miten kalat niistä ruoantoivossa kiinnostuvat, nappaavat suuhunsa ja ennen pitkää muovihiukkaset kulkeutuvat omaan illallispöytääni. Puistattava ajatus nähdä itsensä syömässä ruokakaupan muovikassia.

SAM_2482

Kuva: Eija Tamminen

Päivän aikana keräsimme monta 150 litran jätesäkkiä täyteen vanhoja muovipusseja, siimaa, veneilijöiltä karanneita katkenneita köysiä, retkeilytarvikkeita ja karkkipapereita. Erikoisimmat löydökset keräsimme erikseen, sillä suunnittelimme aluksi siirtävämme ne toimistollemme Pop Up -näyttelyksi työkavereiden ihmeteltäväksi. Erikoisten löydösten kokoelmasta tuli kuitenkin niin laaja, että päätimme luopua ajatuksesta. Muun muassa kengistä, rantaleluista, silmälaseista ja tupakansytyttimistä koostunut pikanäyttely pidettiin siis Luotsitalon laiturilla ennen saaresta poistumista.

Näyttelyn sijaan veimme toimistollemme tavaroita, joista löysimme ehjiä EAN-koodeja. EAN-koodi eli Eurooppalainen Artikkeli Numerointi tarkoittaa tapaa koodata tuotteet siten, etteivät ne mene sekaisin keskenään. Näin tuote voidaan tunnistaa jakeluketjun eri vaiheissa niin teollisuudessa kuin vähittäiskaupassakin. Halusimme selvittää, mikä roskien alkuperä on tai saisimmeko selville tuotteiden valmistusajan. Löytämämme EAN-koodit eivät kuitenkaan harmiksemme kertoneet valmistuspäiväystä tai parasta ennen -merkintää. Mysteeriksi jäi olivatko roskat kotoisin Kuusamosta vai Katajanokalta, viime keväältä vai vuodelta 2007.

SAM_2489

Kuva: Maija Talja

Ehkä tulevaisuudessa kaikki roskaajat voidaan jollain tapaa jäljittää. Jätämmehän itsestämme ja esimerkiksi ostokäyttäytymisestämme nykyäänkin valtavasti tietoa erilaisiin rekistereihin. Pelottavaa? Kyllä. Siispä lopetetaan roskaaminen jo tässä vaiheessa, eikä anneta kenellekään aihetta tonkia tekemisiämme jälkeenpäin.

Teksti: Eija Tamminen

Tietotekniikkaratkaisuja tuottavalla Oy Dell Ab:llä on pitkät perinteet yritysvastuutyön saralla. Viime vuonna yritys kokosi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuohjelmat kattavaksi, vuoteen 2020 ulottuvaksi 21 tavoitteen ohjelmaksi, joiden avulla vastuullisuus integroituu keskeiseksi osaksi liiketoiminnan kehittämistä.  Dell kannustaa henkilöstöään vapaaehtoistyöhön ja on mukana tukemassa eri maissa toteutettavia vapaaehtoistyöhankkeita.

Dell 2020 Legacy of Good Plan: The good that will come from our technology will be 10 times what it takes to create and use it.

Mainokset

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s