Haamuretkeilijä syyskuussa Auttikönkäällä

Ruska oli hieno, kun vierailin Rovaniemen kupeessa sijaitsevalla Auttikönkäällä. Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvan Auttikönkään metsä on niin vanhaa, että sitä voidaan kutsua ikimetsäksi. Alueella ei ole koskaan tehty varsinaisia hakkuita, ja ihmisen jälki näkyy vain retkeilyreiteissä ja niihin liittyvissä rakenteissa. Retkeilyä palvelevia rakenteita olikin juuri uusittu. Arvostin kovasti hienoja infotauluja, joissa selvitettiin paikan historiaa ja merkitystä vanhana kulkureittinä. Tieto ennen tapahtuneista asioista antaa mukavasti perspektiiviä niille rakenteille, joita reitillä on yhä nähtävillä. Aikajänne asettaa myös ihmisen ja yhteiskunnan kehityksen aikajanalle. Se on terveellistä.

Auttikönkäällä pysähdyin miettimään harjateräksisiä rakenteita ja tunnustelemaan niitä jalan alla. Alitajunta oli tehnyt asian parissa töitä jo toista vuotta. Nyt oma mielipide asiaan kirkastui ja varmistui.

Kuva: Metsähallitus / Erkki Ollila

Kuva: Metsähallitus / Erkki Ollila

Auttikönkään retkeilypolulla oli harjaterästä ja puurappusia. Saman reitin varrella, samanlaisessa ympäristössä. Reitin alkupään rappusiin harjateräsrakenne tavallaan sopi ja oli turvallinenkin, koska se ei ollut liukas. Mutta koska teräsrallien ritilän välistä näkyi kirjavien lehtien täplittämä maa läpi, korkeuserojen ja kunkin yksittäisen rappusen alun ja lopun havaitseminen alaspäin mennessä oli vaikeaa ja vaati keskittymistä. Rapun etureunaa tulisi korostaa jotenkin enemmän, jotta askelmat erottuisivat paremmin.

Harjaterästä on käytetty reitin rakenteisiin varmaankin siksi, että se on kestävää eikä vaadi paljoa huoltoa. Varmasti harjateräs onkin ikuista. Mutta siksi sillä kävellessä ei tunne olevansa osa luonnon kiertokulkua. Sen sijaan olo on vähän kuin kävelisi ikuisella asfaltilla, irtonaisena ympäröivästä luonnosta.

Metallikaiteet ja -rakenteet sopivat rakennettuun ja betonoituun ympäristöön, mutta luontoon ne eivät imagoltaan mielestäni sovi.

Harjateräs polunpohjana on liki ikuista. Miten meidän ympäristömme on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana? Miten meidän luontoarvomme ovat muuttuneet reilun sadan vuoden aikana? Mitä me arvostamme luonnossa sadan vuoden kuluttua ja miten meidän luontomme muuttuu sadassa vuodessa? On täysin mahdollista, että se paikka, johon nykyisellä tietämyksellä ja arvomaailmalla haluamme polun, on tulevaisuudessa täysin mahdoton polun paikka. Maisema elää luonnon muutoksista, emmekä voi tietää millaista näkymää katsomme vuosisatojen kuluttua.

Kuva: Metsähallitus / Erkki Ollila

Kuva: Metsähallitus / Erkki Ollila

Luonnossa juuri mikään ei ole loppujen lopuksi pysyvää tai ikuista. Eikä sinne pidä liiemmälti viedä sellaista, mikä ei luontoon kuulu. Luonnon kiertokulku saa olla ja näkyä myös polun rakenteissa, puisissa pitkoksissa. Hiekka ja sorakin ovat luontevia polun pohjana.

Auttikönkäällä vierailtuani olen varma. En pidä metalliralleja luonnossa hyvänä ratkaisuna.

Suomessa pitäisi suosia enemmän puurakentamista. Onhan puusta tehty jo autokin. Pidetään ne pitkoksetkin puisina.

Teksti: Haamuretkeilijä

Auttikönkään luontopolun reitillä, könkään padon portaissa käytetty materiaali on kierrätysromusta sulatettua terästä. Teräsrakenteiden elinkaari on jopa 200 vuotta ja ruosteensävyssään se verhoutuu maastoon hyvin. Rakenne ei ole puun tapaan liukas, se on lähes huoltovapaa ja purettavissa uudelleen käytettäväksi.

Metsähallituksen luontopalvelut rekrytoi vuonna 2013 haamuretkeilijöitä (mystery shopper, quality hunter) yhteistyökumppaninsa Suomen Ladun jäsenistöstä. Haamuretkeilijät retkeilivät omatoimisesti ja anonyymisti kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla tehtävänään arvioida ja auttaa kehittämään retkikohteita. Retkitarinat on kirjoitettu haamujen tarinoiden pohjalta.

Mainokset

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s