Kajaanin linnan menneisyys ja tulevaisuus

Kajaaniin alettiin rakentaa 1600-luvun alussa Ruotsin kuningas Kaarle IX käskystä Euroopan pohjoisinta linnaa. Sen tehtävä oli turvata Ruotsin itärajaa. Linna on edelleen olemassa Kajaaninjoen maisemassa.

Linna rakennettiin kahdessa vaiheessa. Vuosina 1604-1619 sen pääosan muodosti harmaakivinen kehämuuri, johon liittyi kaksi pyöreää tykkitornia. Ylävirran puoleinen torni oli vahvistettu kahdella nelikulmaisella linnakkeella. Asuminen tapahtui sisäpihan puutaloissa. Pietari Brahen käskystä linna uudistettiin 1660-luvulla ajan vaatimusten mukaiseksi. Sen puolustuskykyä parannettiin korottamalla linnan muureja maavalleilla. Samalla sisäpihan puutalot korvattiin neljällä kivitalolla.

Linna tuhoutui Suuressa Pohjan sodassa keväällä 1716. Venäläiset piirittivät linnaa viisi viikkoa ja lähtiessään räjäyttivät linnan. Muurit romahtivat ja niiden päällä olleet maavallit täyttivät raunioituneen linnan. Linnaa ei rakennettu uudelleen.

Kajaanin linna. Kuva Outi Ritvanen/Vastavalo

Kajaanin linna. Kuva Outi Ritvanen/Vastavalo

Linnan vaiheet myös rauniona ovat mielenkiintoiset. Niihin liittyy monenlaista draamaa: esimerkiksi Keisari Aleksanteri I:n käynti elokuussa 1819 tai linnan komendantin tyttären onneton rakkaustarina ja siitä seuranneesta tapahtumasarjasta johtuva Anna Greta Trolinin mestaus vuonna 1746.

Keskellä kaupunkia oleva rauniolinna on kiinnostanut aina tietysti kaupunkilaisia, mutta myös taiteilijoita, lehtimiehiä ja tutkijoita. Linnanraunioista otetuista valokuvista huomaa, kuinka niiden olemus on muuttunut ajan kuluessa. Kivikehä on elänyt ja kaupunkilaiset ovat hakeneet tarveaineita linnasta omien kaupunkitalojensa perustuksiin. Muutoksia on tapahtunut myös osana raunioiden tutkimustyötä.

Arkeologiaa ja korjausrakentamista

Raunioiden tutkimus ja korjaushistoria kertoo hyvin – eikä kohteen näkökulmasta aina niin onnistuneista – eri ajan tavoista korjata tai toteuttaa arkeologisia kaivauksia.

Ensimmäisen kerran raunioitunutta linnaa korjattiin ja tutkittiin 1890-1892. Tuolloin raunioita madallettiin ja sortuneita muureja paikattiin tiilimuurauksella, mikä on jälkeenpäin arvioitu epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Samanaikaisesti tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettiin 500 esinettä, joista osa esineistä on nähtävillä Kainuun Museon perusnäyttelyssä. Tähän ajankohtaan liittyy myös linnan uudelleen rakentamiseksi tehty arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitelma. Suunnitelma on sittemmin nähty mallina ja ihanteena sille, mitä linna voisi olla. Seuraava korjaus raunioilla tehtiin vuosina 1910–11.

Linnan osalta alkoi uusi vaihe, kun vuonna 1845 rakennettu silta korvattiin betonisella, paremmin ajoneuvoliikennettä kestävällä sillalla vuonna 1937. Tämä silta määrittää raunioituneen linnan olemusta yhä tänäkin päivänä – osittain rauniot peittäen ja alistaen linnan maisemallisesti lähes siltapalkkien asemaan!

Linnasta kertovaa historiaa on menetetty paljon, osittain myös kovakouraisissa arkeologisissa kaivauksissa. Raunioita ovat rapauttaneet vuosisatojen aikana muun muassa maantiesiltojen rakentaminen ja vahvistaminen.

Raunio vai linna?

Linnan rakentaminen oli ”valtion suurin rakennushanke” Pohjois-Suomessa. Sen merkitys rakentamisaikana oli suuri, sillä rakentaminen vaati myös paikallisten talonpoikien työpanosta. Heillä oli lähes koko 1600-luvun velvollisuus osallistua rakentamiseen kuusi päivää vuodessa – siinä oppi paljon rakentamistekniikkaa, kiven ja puun työstämistä. Rakentamisesta lähtien linna on ollut Kajaanin (perustettu 1651) ja koko maakunnan kannalta merkittävä.

Kysymys rauniolinnan olemuksesta on aina herättänyt keskustelua. Onko rauniolinna raunio vai linna? Kajaanin linnan olemassa olo idän ja lännen välissä on jo sinänsä merkityksellinen. Raunioituneena se kertoo myös kaukaisista konflikteista ja poltetun maan taktiikasta.

Raunioituneita linnoja on rakennettu uudelleen eri puolilla Eurooppaa. Rakentamisilla on saatu palautettua ainakin osittain se mikä menetettiin. Paljon on vettä virrannut Kajaaninjoessa siitä hetkestä kun linna tuhoutui 298 vuotta sitten. Tietoa linnan olemuksesta on matkan varrella menetetty paljon. Mitä oikein rakentaisimme uudelleen? Voidaanko linna hoitaa raunioina paremmin? Mielestäni voidaan.

Museoviraston vuosina 2000–2008 toteuttamat tutkimus- ja korjaustyöt työt ovat esimerkki raunioiden hyvästä hoidosta. Tiedon keruu, sen arviointi ja käyttö raunioiden hoidossa ovat lähtökohta hyvälle hoidolle. Tavoiteltava tila on mielestäni se, että rauniolinna on turvallinen käyntikohde, joka kertoo historiaansa mielenkiintoisella tavalla. Linnaan liittyvää tietoa on tuotava paremmin esille myös itse kohteella.

Keskellä kaupunkia sijaitseva linna voisi toimia nykyistä paremmin kaupungin yhteisenä tapahtumapaikkana ja olohuoneena. Sitä kehittäkäämme yhteisin aineellisin ja aineettomin resurssein.

Kajaanin linna siirtyi vuoden 2014 alussa Museovirastolta Metsähallituksen luontopalvelujen hoitoon.

Päivi Tervonen
Kulttuuriperinnön erikoissuunnittelija
Pohjanmaan luontopalvelut

Mainokset

Yksi ajatus artikkelista “Kajaanin linnan menneisyys ja tulevaisuus

  1. Paluuviite: Kajaanin rauniolinnan rinnalla kalpenee moni kohde | Live now – dream later

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s