Kirkko, kalmistoja, linnanraunioita ja Metsähallitus?

Mitä ihmeen tekemistä Metsähallituksen luontopalveluilla on kalmistojen ja linnanraunioiden kanssa? Eikö se vaan hoida kansallispuistoja? Moni tosiaan mieltää meidät vain retkeilypalveluiden, luonnonsuojelun ja eränkäynnin organisaatioksi ja saattaa ihmetellä miksi meille siirrettiin vuoden alussa 29 Museoviraston aiemmin hoitamaa kohdetta kivikaudelta 1900-luvulle.

Porvoon Iso Linnanmäki siirtyi luontopalveluiden hoitoon. Kuva Henrik Jansson

Porvoon Iso Linnanmäki siirtyi luontopalveluiden hoitoon. Kuva Henrik Jansson

Kajaanin ja Raaseporin linnanrauniot, Seilin kirkko, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, Leväluhdan uhrilähde, Välimaan saamelaistila, Kurjenpolven kalmisto ja Kalmosärkän kivikautinen asuinpaikka ovat luontopalveluille siirtyneiden kohteiden joukossa.

Kulttuuriperinnön hoitaminen ei ole meille uusi juttu. Jo ennen Museoviraston kiinteistöjen siirtoa luontopalveluiden alueilla oli yli 2500 muinaisjäännöskohdetta ja satoja arvokkaita rakennuksia, ja niiden säilymisen eteen olemme tehneet töitä jo vuosikymmeniä.

Samoin kuin Raaseporin linnanrauniot. Kuva Henrik Jansson

Samoin kuin Raaseporin linnanrauniot. Kuva Henrik Jansson

Se toki on uutta, että monet Museovirastolta siirtyneet kohteet sijaitsevat asutuksen keskellä. Mutta me olemme valmiita. Olemme tottuneet hallinnoimaan suuria kokonaisuuksia, hoidammehan reilua seitsemää miljoonaa hehtaaria kansallispuistoja, muita luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita ja valtion vesiä.

Vastaanottotarkastuksia ja kunnostusten suunnittelua

Museoviraston kiinteistöjen vastaanottamisessa ollaan täydessä vauhdissa. Tarkastukset, hoidon ja kunnostusten suunnittelu on menossa ja sidosryhmien kanssa neuvotellaan. Joidenkin kohteiden kunnostaminenkin ehditään laittaa jalalle tänä vuonna.

Ja Sammalselän erotuspaikka Kittilässä. Alueen perinnebiotoopin hoitoa on kuvannut Petteri Polojärvi.

Ja Sammalselän erotuspaikka Kittilässä. Alueen perinnebiotoopin hoitoa on kuvannut Petteri Polojärvi.

Menneisyys kiehtoo ihmisiä ja kulttuuriperintö houkuttelee kävijöitä. Lähes puolet kansallispuistoihin suuntaavista kertoo alueen kulttuuriperinnön olleen yksi syy alueen valinnalle.

Historialliset kohteet ovatkin tärkeitä matkailulle. Parhaiten kohteet säilyvät, jos löydetään niiden arvolle sopivaa käyttöä. Luontopalveluiden yhteistyöyrittäjät ovat jo mukana historian elävöittämisessä ja opastuksessa. Matkailuyrittäjät ovat kehittäneet alueiden historiaan nojaavia matkailutuotteita kysynnän koko ajan kasvaessa. Kansallispuistojen hoidon kautta luontopalveluilla on kokemusta kuinka myös kulttuuriperintökohteet voivat hyödyttää paikallistaloutta.

Ruskamatkailijoita tutustumassa kulttuuriperintöön Pakasaivolla Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa. Kuva Pirjo Rautiainen

Ruskamatkailijoita tutustumassa kulttuuriperintöön Pakasaivolla Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kupeessa. Kuva Pirjo Rautiainen

Haluamme myös kertoa historian ilosanomaa eteenpäin. Kohteille suunnitellaan opasteita paikanpäälle ja niistä tullaan myös kertomaan verkossa luontoon.fi-sivuilla. Tervetuloa tutustumaan kohteisiin!

Projektipäällikkö Henrik Jansson ja tiedottaja Pirjo Rautiainen

Mainokset

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s