Joka kesä on talkookesä

Pentti Järvisalo, Vuoden vapaaehtoinen 2012, vietti kesän luonnon helmassa ja osallistui WWF Suomen talkooleireille Lemmenjoen, Selkämeren ja Linnansaaren kansallispuistoissa. Talkooleireillä tulee nähtyä uusia paikkoja ja pääsee rauhoittumaan luonnon keskellä.

”Parasta tänä vuonna oli nähdä, kuinka Lemmenjoen Ravadaskönkään vesiputouksella poistimme vanhan metallisen verkkoaidan ja korvasimme sen köydellä. Työn jäljen näki heti, sillä aidan poistaminen toi könkään upeuden näkyviin”, kertoo Järvisalo.

Vuoden vapaaehtoinen 2012 hommissa Oulangan kansallispuistossa. Kuva: Kalle Erkkilä / WWF Suomi.

Vuoden vapaaehtoinen 2012 hommissa Oulangan kansallispuistossa. Kuva: Kalle Erkkilä / WWF Suomi.

Lemmenjoen kansallispuistossa sai nauttia myös luonnon rauhasta, sillä edes kännykkä ei soinut, koska ei ollut kenttää.

”Istuin puolen yön aikaan Ravadasjärven autiotuvan terassilla, olin ja kuuntelin vaan. Sellaisia hetkiä kokee harvassa paikassa.”

Välillä on aikaa levähtää upeassa maisemassa, kuten Kolin kansallispuistossa. Kuva: Eveliina Nygren / Metsähallituksen luontopalvelut.

Välillä on aikaa levähtää upeassa maisemassa, kuten Kolin kansallispuistossa. Kuva: Eveliina Nygren / Metsähallituksen luontopalvelut.

Lemmenjoen lisäksi Järvisalo pääsi Selkämeren kansallispuiston Isokarin saarelle ylimääräisenä talkoolaisena tekemään lammasaitoja pitkällisen rakennuskokemuksensa vuoksi. Hän oli myös valmiina lähtöön, kun Linnansaaren kansallispuiston talkooleirille etsittiin vielä edellisenä päivänä lisäkäsiä, sillä varalistaltakaan ei kukaan ehtinyt lyhyellä varoitusajalla mukaan.

Linnansaaressa kolmen vuoden takainen haave toteutui, kun talkooporukka näki saimaannorpan kahtena iltana.

Vuoden vapaaehtoiseksi 2012 valituksi tuleminen ei ole Järvisalon mukaan vaikuttanut arkeen, mutta hän toivoo, että hän on onnistunut innostamaan uusia ihmisiä talkoisiin.

”Tänä kesänäkin talkoissa oli mukana ensikertalaisia. Vapaaehtoistyö luonnon hyväksi sopii kaikille, ja sen avulla pääsee näkemään uusia paikkoja”, toteaa Järvisalo.

Kolin kansallispuiston talkooleireillä kesällä 2012 hoidettiin muun muassa perinnemaisemaa. Kuva: Kalle Erkkilä / WWF Suomi

Kolin kansallispuiston talkooleireillä kesällä 2012 hoidettiin muun muassa perinnemaisemaa. Kuva: Kalle Erkkilä / WWF Suomi

Talkoiluun riittää edelleen motivaatiota vaikka muille jakaa. Järvisalolle luonnossa oleminen tuo rauhaa, ja sillä on ollut suuri merkitys hänelle koko elämänsä ajan.

”Kymmenen vuotta sitten mietin, että olenko liian vanha tähän hommaan. Vuodet ovat kuluneet, ja en kyllä vieläkään koe olevani liian vanha – hyvin jaksaa!”

Teksti: Meri Marttinen / Metsähallituksen luontopalvelut

Mainokset

2 thoughts on “Joka kesä on talkookesä

  1. Eija Suna

    Minua aina hämmentää , kun näen luonnonsuojelun yhteydessä käytettävän myrkytettyä puutavaraa, tuota vihreää. Eikö se teistä ole mitenkään ristiriidassa luonnonsuojelun kanssa?

    Vastaa
  2. Metsähallituksen luontopalvelut

    Metsähallituksen luontorakentamisessa noudatetaan kestävän käytön periaatteita. Erityistä huomiota kiinnitetään rakentamisen tarpeellisuuteen yleensä, rakenteiden sopivuuteen ympäristöön ja niiden toimivuuteen sekä rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen ja tuotteen elinkaareen. Materiaalivalinnoissa otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari ja ympäristövaikutukset. Metsähallituksen luontopalvelut etsii ja kokeilee jatkuvasti uusia menetelmiä ja materiaaleja retkeilyrakenteiden kestävyyden parantamiseksi, tästä esimerkkinä voidaan mainita kierrätetystä romusta sulatetut teräsportaat ja -pitkokset, joita on hiljattain kokeiltu esimerkiksi Lapissa Auttikönkäällä ja Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Toki vaalimme ja kunnioitamme rakennusperintömme ikiaikaisia menetelmiä siellä missä se vain mahdollista on.

    Lahonkestävyyttä vaativissa puurakenteissa käytetään sydänpuuta, lehtikuusta sekä hiillettyä, lämpökäsiteltyä, pihkaantunutta tai painekyllästettyä puuta. Painekyllästetystä puutavarasta käytetään vain kupariyhdisteillä kyllästettyjä laatuja, joilla ei ole viranomaisten antamia käyttörajoituksia. Vihertävä väri puutavaraan tulee juurikin tuosta kuparista. Kyllästetystä puusta valmistetun rakenteen kestoikä on 3–5 kertaa pidempi kuin kyllästämättömästä puusta valmistetun rakenteen.

    Painekyllästetyn puutavaran käyttö retkeilyrakenteissa oli aiemmin ympäristösyistä kiellettyä. Puutavaran kyllästämisen menetelmät kuitenkin muuttuivat vuoden 2004 jälkeen, jolloin kromin ja arseenin käyttö kiellettiin kyllästyksessä niiden myrkyllisyyden vuoksi.

    Lisätietoja Metsähallituksen retkeilyrakentamisesta ja sen periaatteista löytyy metsa.fi -verkkopalvelustamme: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Luonnonsuojelu/Suojelualueidenhoitojakaytto/Rakentaminenjahuolto/Piirustuskokoelma/Sivut/default.aspx

    Vastaa

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s