Merkitykselliset maisemat rakentuvat kokemuksista

Työpöytäni ääressä maisema avautuu minulle dynaamisena ja moniulotteisena systeeminä, johon liittyy erilaisia käsitemalleja ja analysointimahdollisuuksia. Pilkon maisemaa osiin, luokittelen, piirrän havainnollistavia kuvia sekä pohdin maiseman eri osien vuorovaikutussuhteita.

Mökkilaiturilla istuessani teorisointi unohtuu. Väreilevä vesi, kesätuulessa keinuvat kaislat, jääkauden hiomat silokalliot, nenään leijuva savun tuoksu ja saunaoluen sihahduksesta kantautuva ääni sulautuvat kaikki yhtenäiseksi kokemukseksi ympäröivästä maailmasta — tämä on minulle rauhan ja rentoutumisen maisema.

Meillä kaikilla lienee paikkoja, jotka ovat meille tärkeitä tai jotka ovat jääneet mieleemme jostain erityisestä syystä. Henkilökohtainen suhde paikkaan voi rakentua mitä erilaisimpien tekijöiden varaan. Jotkut arvostavat monimuotoista luontoa ja toiset paikan ilmapiiriä, joka muodostuu visuaalisten näkymien, äänimaailman ja tuoksujen kokonaisuudesta. Joillekin tärkeintä on se, mitä paikassa voi tehdä: moni muistaa ikuisesti paikan, missä sai rakkaudentunnustuksen tai juoksi maastomaratonin maaliviivan yli. Maisemien merkitykset muodostuvat kokemuksista. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston maisemissa juostu Vaarojen Maraton liittää paikkaan kokemusperäisiä käytänteitä ja arvoja, jotka kuitenkin on vaikea huomioida suunnittelutyössä.

Suunnittelijan kartalle piirtyvät niin Natura-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaismuistot kuin Metsähallituksen asiantuntijoiden tekemät kulttuuriperintö- ja luontotyyppi-inventoinnit. Inventoimme jopa merenpohjaa. Kokemuksia kuvaavaa paikkatietoa päätöksenteon tukena meillä ei kuitenkaan ole – vielä.

Kokemusten inventointi voi äkkiseltään kuulostaa haasteelliselta, ellei jopa mahdottomalta tehtävältä. Subjektiivisia kokemuksia kun ei voi suoraan lukea maastosta, vaan tällaisen tiedon tavoittaminen edellyttää sillan rakentamista fyysisen todellisuuden ja kokemusmaailman välille. Se onnistuu kysymällä ihmisiltä itseltään, mitä he kokevat, tekevät ja arvostavat erilaisissa paikoissa.

Tänä kesänä inventoimmekin kokemuksia Saaristomerellä pyytämällä ihmisiä merkitsemään kartalle heille merkityksellisiä paikkoja. Kyselyn toivotaan tuovan tietoa suojelualueiden ja niiden ympäristön maisemiin kiinnittyvistä käytänteistä ja arvoista eli maisemapalveluista. Kesäkuun alussa avattu karttakysely on toteutettu osana ympäristöministeriön Harava -palvelun kehittämistä, jonka pilotointiin Metsähallitus on osallistunut yhdessä Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen kanssa.

Kyselyn toivotaan tavoittavan ainakin tuhat yksilöllistä vastaajaa. Vastaajiksi halutaan niin paikallisia asukkaita kuin Saaristomerellä lomailevia ja työskenteleviä. Onko Saaristomerellä sinulle merkityksellisiä paikkoja? Kerro ne meille vastaamalla elokuun loppuun mennessä Minun Saaristomereni -kyselyyn. Osallistumalla vaikutat Saaristomeren kansallispuiston maisemiin liittyvään suunnitteluun.

Titta Koistinen

Haravassa voi kertoa esimerkiksi mieleenpainuneista maiseman katselupaikoista. Kuva: Toni Vikstedt.

Minun Saaristomereni -kyselyssä voi kertoa esimerkiksi mieleenpainuneista maisemanäkymistä merkitsemällä kartalle maiseman katseluun sopivia paikkoja. Kuva: Toni Vikstedt.

Mainokset

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s