Aitatalkoissa satusaarella

Katamaraani Runö odotti Kuressaaren laiturissa toukokuisena torstaina, ensimmäisenä kuumana kesäpäivänä. Olimme työkaverini Marjan kanssa saaneet kutsun Eestimaa looduse fondin (ELF, Viron luonnonsuojelusäätiö) järjestämiin talkoisiin Ruhnun saarelle keskelle Riianlahtea. Tarkoituksena oli pystyttää aita Highlander –karjalaumalle, joka oli tulossa Tanskasta lautalla hoitamaan saaren merenrantaniittyjä.

Olin etukäteen tutustunut saaren kiinnostavaan historiaan. 12 neliökilometrin kokoinen saari ruotsinkielisine ihmisineen oli kuulunut vuoroin Ruotsille, Venäjälle, Saksalle ja Virolle, ja myös saareton Latvia on esittänyt omistusvaateita Ruhnusta. Viimein Neuvostoliiton vallatessa saaren toisen maailmansodan yhteydessä perustivat ruhnulaiset juntan, joka vangitsi saareen saapuneen pienen sotilasjoukon perunakellariin. Neuvostoliiton vastattua kapinointiin teloituksilla ja miehityksellä, pakeni koko saaren 200-henkinen väestö lopulta 1944 Ruotsiin kahta perhettä lukuun ottamatta. Ruhnun uudelleenasutus virolaisella väestöllä päättyi vielä kerran saaren autioitumiseen vuoden 1969 myrskyn jäljiltä, joka rikkoi saaren sataman ja kaatoi suurimman osan metsistä ja tuhosi taloja. Viron itsenäistyttyä 1991 saaren maanomistus on palautunut ruotsinkielisten ruhnulaisten jälkeläisten käsiin, mutta vakituiset asukkaat ovat pääosin virolaisia. Ruhnu elää turismista nähtävyyksinään majakka, vanha, 1600-luvulta peräisin oleva puukirkko sekä saaren itäpuolen pitkät luonnontilaiset hiekkarannat ja dyynit.

Ruhnun länsipuoli on aiemmin ollut karjan laitumina, niittyinä ja peltoina. Vuoden 1969 autioitumisen jälkeen merenrantaniityt ja vanhat haat ovat kasvaneet umpeen ja ruovikoituneet. Näitä ranta-alueita on päätetty lähteä kunnostamaan noin 100 hehtaarin alueella saaren lounaiskärjessä.  Karja oli saapumassa saareen lauantaina ja torstaina aitaus oli olemassa vasta hatarissa suunnitelmissa, joten odotimme hiukan jännittyneinä, mitä tuleman pitää.

Kuva

Marja odottamassa Ruhnu expressin kyytiä.

Saaressa vakituisesti asuvista noin 70 kyläläisestä monet ovat nuoria ja aktiivisia, ja saaren infrastruktuuri on huippuluokkaa: on koulu, kirjasto, posti, satama ja lentokenttä; majakka, sääasema ja museo sekä tietenkin palolaitos ja ambulanssi. Neljän kilometrin pituista päätietä kulkee tiukan aikataulun mukaan Ruhnu express, joka tosin talkooviikonloppuna toimi talkoolaisten kutsutaksina milloin ei kärsinyt rengasrikosta. Isäntinämme talkoissa toimivat bussinkuljettaja-karjanhoitaja Jüri ja opettaja-museonhoitaja-ambulanssinkuljettaja Andre. Saaren tarina ihmisineen sopisi totta vie satukirjan aiheeksi, ja hyväntuulinen, kelloja tai papereita katsomaton työtyyli talkoissa vain vahvisti tätä tunnelmaa.

Talkoiden tavoitteeksi muotoutui noin hehtaarin kokoisen saapumisaitauksen rakentaminen sekä lisäksi aitalinjan raivaus ruovikoituneelle merenrantaniitylle ja tervaleppäluhtiin niin pitkälle kuin ehtisimme. Meitä ELFin talkoolaisia oli 13 henkilöä, mutta lauantaiksi saapui onneksi Pärnusta parikymmentä henkeä lisää maakairan kanssa. Työn valmistuminen alkoi näyttää todennäköisemmältä.  Pikkuaitaus saatiin valmiiksi lopulta tunti ennen karjan saapumista, ja pääaitaustakin oli paalutettu jo monen hehtaarin alalta. Lautan tullessa satamaan oli paikalla koko saaren väestö – ja tietenkin hanuristi. Myös media oli paikalla ja tapahtuma ylsi television pääuutisiin saakka.

— Hanna-Leena Keskinen

 

Kuva

Työnkuvana oli ruovikon raivaus ja aidan rakentaminen.

 

Kuva

Karja saapuu! Vastassa koko Ruhnun saaren väestö, haitarinsoittaja ja lehväseppeleitä lehmille.

 

Kuva

Ihmetys kohdattaessa oli molemminpuolinen.

Mainokset

Mitä mietit?

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s